Kategoria: Blogi

Kategoriat
Blogi

Ydinvoiman puolesta, fossiilikaasua vastaan

[FI]

Fridays for Future Suomi ei seiso kaikilta osin tämän (https://www.euractiv.com/section/climate-environment/opinion/code-red-for-humanity-or-green-light-for-more-climate-destruction) kirjoituksen takana.

Kanssa-aktivistimme nostavat kirjoituksessa esiin Euroopan unionin kestävien energialähteiden taksonomian, jota sorvataan parhaillaan. He kritisoivat fossiilikaasun ja ydinvoiman mahdollista päätymistä taksonomiaan, mikä takaisi niille EU:n taloudellisen tuen ja vauhdittaisi näin kyseisiin energiavaihtoehtoihin siirtymistä.

Olemme samaa mieltä siitä, ettei fossiilikaasu kuulu sen paremmin taksonomiaan kuin kestävälle pohjalle rakennettuun yhteiskuntaan, eikä sen kuulu missään tapauksessa saada kestävän energialähteen luokitusta. Olemme kuitenkin eri mieltä ydinvoiman taksonomialuokituksen epäämisestä.

Ydinvoima ei ole täydellinen vaihtoehto, mutta se on vähäpäästöinen. Mielestämme ydinjätettä vakavampi uhka ovatkin nimenomaan hiilidioksidipäästöt, jotka nostavat planeettamme lämpötilaa. Tämän vuoksi me olemme valmiita hyväksymään ydinvoiman osaksi energiapalettia. Nyt ei ole oikea aika sulkea yhtä vähäpäästöistä energialähdettä kokonaan pois, vaan tarvitsemme kaikki keinot käyttöön taistelussa ilmastokriisiä vastaan. Ydinvoiman vastustaminen hankaloittaa ja suurentaa työsarkaa, joka on jo nyt valtava. Jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteen alle, tarvitsemme jokaista mahdollista keinoa — myös ydinvoimaa — saavuttaaksemme tavoitteen. Ydinvoiman eduksi voi laskea myös suuren määrän energiaa, jonka yksi ydinvoimala kykenee tuottamaan.

Kirjoituksessa kritisoidaan, ettei ydinvoima ole kestävä (“sustainable”) tai vihreä (“green”) vaihtoehto: olemme osittain samaa mieltä, mutta fossiilikaasuun vertaaminen ei mielestämme liioin ole perusteltua. Ydinvoima ei ole sen enempää ongelmaton kuin ihmeratkaisukaan, mutta ilmastokriisin keskellä on parempi hyödyntää tätä vähäpäästöistä energialähdettä kuin riskeerata koko maapallon tulevaisuus.

Näistä syistä Fridays for Future Suomi on valmis myöntämään ydinvoimalle Euroopan unionin taksonomian kestävän investoinnin luokituksen ja sen turvaamat investointituet.

[SV]

Fridays for Future Finland står inte helt bakom denna (https://www.euractiv.com/section/climate-environment/opinion/code-red-for-humanity-or-green-light-for-more-climate-destruction) artikel.

I denna artikel lyfter våra medaktivister fram EU:s taxonomi för hållbara energikällor, som för tillfället håller på att färdigställas. De kritiserar att fossilgas och kärnkraft inkluderas i taxonomin, vilket skulle garantera dem ekonomiskt stöd från EU och därmed påskynda övergången till dessa energialternativ.

Vi håller med om att fossilgas inte har någon annan plats i taxonomin eller i ett samhälle som byggs upp på en hållbar grund, och att den i alla fall inte bör klassificeras som en hållbar energikälla. Vi håller dock inte med om att vägra klassificera kärnkraften som en hållbar energialternativ i taxonomin.

Kärnkraften är inte ett perfekt alternativ, men den har låga utsläpp. Enligt vår uppfattning är det koldioxidutsläppen som utgör ett allvarligare hot än kärnavfallet och som höjer temperaturen på planeten. Därför är vi beredda att acceptera kärnkraft som en del av energialternativen. Nu är det inte rätt tid att helt utesluta en energikälla med låga utsläpp, utan vi måste använda alla medel för att bekämpa klimatkrisen. Motståndet mot kärnkraft kommer att komplicera och öka den redan enorma uppgiften. Om vi vill stoppa den globala uppvärmningen under 1,5 grader behöver vi alla tänkbara medel — inklusive kärnkraft —  för att nå det målet. Kärnkraftens stora nytta är den stora mängd energi man kan producera per kärnkraftverk.

I artikeln kritiseras kärnkraften för att inte vara ett ”hållbart” eller ”grönt” alternativ: vi håller delvis med, men vi anser också att jämförelsen med fossilgas inte är berättigad. Kärnkraften är varken problemfri eller ett universalmedel, men mitt i klimatkrisen är det bättre att använda denna energikälla med låga utsläpp än att riskera hela planetens framtid.

Av dessa skäl är Fridays for Future Finland redo att ge kärnkraften en hållbar investeringsklassificering enligt EU:s taxonomi och de investeringsstöd som den ger.

[EN]

Fridays for Future Finland does not fully stand behind this (https://www.euractiv.com/section/climate-environment/opinion/code-red-for-humanity-or-green-light-for-more-climate-destruction) column.

Our fellow activists bring up the European Union’s taxonomy of sustainable energy sources, which is being worked on at the moment. They criticise the possible inclusion of fossil gas and nuclear power into the taxonomy, which would grant them the EU’s financial support and therefore speed up the transition into the energy alternatives in question.

We agree that fossil gas does not belong in the European Union’s taxonomy and should not, under any circumstances, be classified as a sustainable energy source. However, we disagree with the refusal to classify nuclear power as a taxon.

Nuclear power is not a perfect alternative, but its emissions are low. In our view, it is carbon dioxide emissions that pose a more serious threat than nuclear waste and are increasing the temperature of the planet. That is why we are ready to accept nuclear power as part of the energy mix. Now is not the time to rule out one low-emission energy source altogether; rather, we need to use all means available to fight the climate crisis. Opposition to nuclear power will complicate and increase the already enormous task. If we want to stop global warming below 1.5 degrees, we need every possible means, including nuclear power, to achieve that goal. One of the advantages of nuclear power is also the large amount of energy that can be produced by one plant.

The column criticises nuclear power for not being a sustainable or green option: we agree with some of this, but we also believe that the comparison with fossil gas is not justified. Nuclear power is neither problem-free nor a panacea, but in the midst of the climate crisis it is better to use this low-emission energy source than to risk the future of the entire planet.

For these reasons, Fridays for Future Finland is ready to grant nuclear power the sustainable investment classification of the European Union’s taxonomy and the investment subsidies it secures.

22.12.2021

Kategoriat
Blogi

Ilmastokasvatusvaatimukset

Pessi Päivärinne ja Luka Helsto luovuttamassa vaatimukset opetusministerille
Pessi Päivärinne ja Luka Helsto luovuttamassa vaatimukset opetus -ja kulttuuriministeri Jussi Saramolle.

Luovutimme tänään 14.4 opetus -ja kulttuuriministeri Jussi Saramolle Euroopan Fridays For Futuren ilmastokasvatusvaatimukset.

Ongelma

Ihmiskunta on ennennäkemättömien ilmasto- ja biodiversiteettikriisien uhkien edessä. Kriisien perimmäiset syyt ovat nyky-yhteiskunnassa, joka rakentuu jatkuvalle materiaalisen kulutuksen kasvulle samaan aikaan sivuuttaen täysin planetaariset rajat. Tämä vakava hätätila heikentää tällä hetkellä nuorten luottamusta tulevaisuuteensa ja aiheuttaa vakavaa ahdistusta. Universaalin ja kattavan ilmastokasvatuksen avulla nuorille voidaan antaa mahdollisuus ottaa vastuuta tulevaisuudestaan ja taistella aktiivisesti ilmastokriisiä vastaan.

Meidän visiomme ilmastokasvatuksesta

Meidän visiomme ilmastokasvatuksesta on kattava opetussuunnitelma, joka perustuu kestävyyteen ja vaalii ihmiskunnan yhteyttä luontoon. Sen tarkoituksena on antaa kokonaisvaltainen käsitys meneillään olevasta ilmasto- ja biodiversiteettikriisistä ja sen syistä ja seurauksista, helpottaa kestävien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämistä, sekä antaa opiskelijoille mahdollisuus osallistua aktiivisesti oikeudenmukaisen, kestävän yhteiskunnan luomiseen.

1. vaatimus: Ilmastokasvatuksen pitää olla saatavilla kaikille riippumatta etnisyydestä, iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta, ja sitä pitää toteuttaa opetuksen jokaisella asteella.

Meneillään olevat ilmasto- ja biodiversiteettikriisit eivät tunne rajoja. Ne vaikuttavat nykyisiin ja tuleviin sukupolviin, ja niiden hillitseminen edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä. Vain varmistamalla ilmastokasvatus kaikille, kansakunnat voivat jakaa yhteisen käsityksen kriiseistä ja toteuttaa tehokkaita, pitkäaikaisia ​​globaaleja ratkaisuja.

2. vaatimus: Ilmastokasvatus pitää sisällyttää jokaisen opetussuunnitelman perusteisiin ja täten sitä pitää opettaa jokaisessa oppiaineessa. Oppilaiden pitää saada tietoa ilmastokriisin tieteellisistä, sosiaalisista ja eettisistä näkökulmista.

Meneillään olevat ilmasto- ja biodiversiteettikriisit ovat monitahoisia tieteellisiä, sosiaalisia ja eettisiä kysymyksiä, joiden hillitseminen edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä niiden syistä ja seurauksista. Opiskelijoilla on oltava kyky muodostaa yhteyksiä kriisien eri puolien välille sekä harjoittaa kriittistä ajattelua mielenkiintoisen, opiskelijakeskeisen oppimisen kautta kaikilla tieteenaloilla.

3. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää tarjota työkalut ja tuki oppilaiden ja opettajien auttamiseksi ilmastoahdistuksen ja mielenterveysongelmien käsittelyssä.

Ilmastoahdistus ja mielenterveysongelmat vaarantavat ihmisten kyvyn opiskella ja tehdä töitä, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän elämänlaatuunsa ja toimintakykyynsä sekä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Edistämällä opiskelijoiden ja opettajien mielenterveyttä parannetaan heidän hyvinvointiaan ja kykyään osallistua yhteiskuntaan.

4. vaatimus: Kaikki opettajat pitää kouluttaa ilmastokasvatusta varten, ja opettajille pitää tarjota opetusmateriaalit ja opetusohjelmat.

Ilman tehokkaita, hyvin koulutettuja opettajia oppilaat ovat huonosti valmistautuneita osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja puuttumaan meneillään oleviin ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin. Opettajille on annettava tarvittavat tiedot ja välineet, jotta ilmastokasvatus voidaan sisällyttää heidän oppiaineisiinsa ja tieteenaloihinsa opetussuunnitelman kautta pakollisella opettajankoulutuksella ja jatkuvalla ammattitaidon kehittämisellä.

5. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää olla aloitteellisia vastuullisuuden kehittämisessä luonnon ja yhteiskunnan osalta, sekä sitouttaa opiskelijat harjoittamaan aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.

Tänä ennennäkemättömänä ekologisen ja sosiaalisen kriisin aikana opiskelijoiden on elintärkeää olla perillä yhteiskunnallisista kysymyksistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kehittää kunnioitus ja vastuu luonnosta sekä oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Kuten koronapandemian myötä on nähty, välinpitämättömyys muita kohtaan on maksanut tuhansia ihmishenkiä ja miljoonia euroja. Kouluilla on merkittävä rooli opiskelijoiden ja siten koko yhteiskunnan arvojen ja elämän valintojen muodostumisessa. Ilmastokasvatuksen käyttöönotto on äärimmäisen tärkeää sen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi, joka ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan.

6. vaatimus: Koulujen ja oppilaitosten pitää noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja olla edelläkävijöitä tällä osa-alueella. Näin ollen kaikkien koulujen täytyy olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, ja kaikki uudet koulut pitää rakentaa päästöttömiksi.

Koulujen tulee esimerkein ja innovaatioita tukemalla edistää tietoa ja perustaitoja ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin liittyen. Kun kestävä kehitys on opetuksen keskiössä alusta alkaen, voidaan tulevaisuudessa välttyä merkittäviltä haitoilta kun yhteiskunta joutuu sopeutumaan kriiseihin yhä enemmän.

Kategoriat
Blogi

Ilmasto-oikeudenmukaisuutta pitää edistää, jotta voimme selvitä ilmastokriisistä reilulla tavalla

”Heitä ei kuunnella, mutta he eivät jää äänettömiksi. He eivät taistele ainoastaan tulevaisuudestaan, vaan myös tästä hetkestä. Emme aio olla epäoikeudenmukaisuuden vankeja.“

Tänään 25.9.2020 on Fridays For Futuren kansainvälinen toimintapäivä. Toimintaa on monenlaista paikan päällä lakkoilusta online-tapahtumiin ja ilmasto-oppitunteihin. Yksi teema kuitenkin yhdistää monia näistä tapahtumista ympäri maailmaa: ilmasto-oikeudenmukaisuus. Se on nostettu kansainvälisesti päivän teemaksi, ja huomio kiinnittyy erityisesti esimerkiksi MAPA:an. Mikä on MAPA ja miksi ilmasto-oikeudenmukaisuus on kansainvälisen toimintapäivän teemaksi nostamisen arvoinen asia?

Mikä MAPA?

MAPA:lla (= Most Affected People And Areas) tarkoitetaan siis yksinkertaistettuna globaalia etelää, mutta uusi termi MAPA on ihmisläheisempi. Erityisesti siis tänään haluamme kiinnittää huomiota globaalin etelän ilmastokriisissä kohtaamiin ongelmiin, sillä läpi historian kyseinen alue ja sen ihmiset ovat olleet epäoikeudenmukaisessa asemassa. Eikä ilmastokriisi ole siinä poikkeus. Kyseisiä ihmisiä ja heidän ongelmiaan ei kuunnella tai huomioida, vaikka samaan aikaan päättäjät sekä media esittävät heidät toivon merkkitulina. Todellisuudessa suuri osa alueen ihmisistä on köyhiä ja luonnosta riippuvaisia. He elävät köyhyysrajan alapuolella eivätkä saa ääntään kuuluviin. He eivät ole meidän hyväosaisten merkkitulia, vaan oikeita hädässä olevia ihmisiä, joiden varjolla maiden rikkaat ja päättäjät eivät voi jatkaa ratsastamista.

Monissa globaalin etelän maissa kuten Boliviassa, Pakistanissa ja Kolumbiassa toteutumattomat kansainväliset ilmastolupaukset ovat saaneet juristit ja ilmastoaktivistit yhdessä ottamaan yhteyttä oman maan tuomioistuimeen. Yhteydenotoissa ja oikeustapauksissa vaaditaan parempia ilmastotoimia, oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi yhdessä pakistanilaisessa oikeustapauksessa kerrotaan, että ilmastokriisin myötä kansalaisilta on kadonnut tavallisia ihmisoikeuksia – enää ei ole puhdasta tai terveellistä elinympäristöä. Oikeustapauksessa vaadittiin valtiolta parempaa priorisointia kansalaisten ja energiahankkeiden välillä sekä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia toimia. Eräässä kolumbialaisessa oikeustapauksessa puolestaan on aiheena uhatut ekosysteemit, joita uhkaa erityisesti hiilidioksidipäästöt. Jos kolumbialaiset ekosysteemit tuhoutuvat lisää, niin sillä tulee olemaan suuret vaikutukset kaikkeen aina asukkaiden puhtaasta vedestä teollisuuteen.

Välttämätön oikeudenmukaisuus

Paljon puhutaan siitä, kuinka ilmastotavoitteisiin tulee sisällyttää oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliuteen, kuinka ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, ja niin edelleen. Miksi ilmasto-oikeudenmukaisuus on niin tärkeää? Miksei vain voisi vähentää päästöjä maksimimäärän nyt ja ihan kaikkialla? Tai tinkiä päästöistä siellä, missä ne ovat jo alun perin matalammat?

Asia ei ole niin yksioikoinen, ja jo lähtökohtaisesti valtavan epäoikeudenmukainen: rikkaimmat ihmiset, rikkaimmat yritykset ja rikkaimmat valtiot ovat pääosin aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen, jonka vaikutukset kuitenkin ensimmäisenä kohdistuvat heihin, joiden elintaso ei ole saavuttanut välttämättä edes inhimillistä tasoa. Ne rikkaat, joilla olisi parhaimmat valmiudet sopeutua, eivät välttämättä edes näe muutoksia, joista heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kärsimään. Keskellä ilmastokriisiä tähän yhtälöön pitäisi sovittaa päätökset siitä, ketkä vähentävät päästöjä ja ketkä eivät.

Tutkimusten mukaan rikkain 10 prosenttia maailmasta aiheuttaa yli puolet päästöistä. Puhumattakaan pelkästään muutamasta aikamme jättiyhtiöstä, jotka ovat lukumäärällisesti häviävän pieni osuus kaikista maailman yrityksistä, mutta päästöjen puolesta suurimpia saastuttajia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kuitenkin eniten nimenomaan köyhimpien ihmisten elämässä, kehittyvämmissä maissa ja jos valmiiksi syrjittyjen vähemmistöjen keskuudessa. Eivätkä tulvat, pyörremyrskyt, äärimmäiset sääilmiöt ja epätavallisen lämpimät kesät ja kokonaiset vuodet ole tulevaisuutta, ne ovat nykyhetkeä. Ne ovat nykyhetkeä paikoissa, joissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on yhtä hankalaa, kuin pääosin länsimaisten elintason saavuttaminen niissä paikoissa on.

Ilmastokriisin vastaisessa taistelussa tulisi huomioida ihmisten erilaiset asemat ja epätasa-arvoisuus kriisiä kohdatessa. Edellä mainitut asiat ovat nimenomaan niitä epätasa-arvoisuuden merkkejä. Myös ilmastotoimissa pitäisi kiinnittää huomiota oikeudenmukaisuuteen. Et voi pyytää kyytiä moottoritiesillan toiselle puolelle ihmiseltä, joka ei omista autoa, saati ajokorttia. Hän kun ei pääse sinne itsekään. Yhteisvoimin voitte kuitenkin päästä määränpäähän, yksi kuskina, toinen kartanlukijana. Kaikkien osuus toimissa on yhtä tärkeä, mutta kaikki eivät pysty tekemään samanlaisia asioita. Sama pätee ilmastokriisissä. Voiko kehittyvien maiden, jotka eivät ole koskaan saavuttaneet länsimaista teollisuuden siivittämää elintasoa, olettaa vähentävän päästöjä uusien teknologisten ratkaisujen, uusiutuvan energian ja investointien avulla? Ei, se tehtävä on niillä mailla, joilla on siihen resursseja.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus on tärkeää, jotta varmistetaan, ettei epäoikeudenmukaisuutta olisi. Se on tärkeää, jotta vähemmistöjä ja heikoimmissa asemissa olevia sortavat historian tapahtumat eivät toistuisi. Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista katsomalla asioita vain yhdestä perspektiivistä, sillä yksikään ihminen ei ole samanlaisessa asemassa kuin toinen. Reilu muutos ei tarkoita sitä, että koska Suomen kaltaisten maiden pitäisi vähentää päästöjään, meiltä vietäisiin maidot ja makkarat ruokapöydästä. Ei. Se tarkoittaa sitä, että ilmastokriisi on ratkaistu täysin vasta sitten, kun siellä, missä se tulisi vaikuttamaan ankarimmin, on ruoka pöydässä ja kohtuulliset elinolot.

Mitä ilmasto-oikeudenmukaisuuden edistämiseksi voidaan tehdä?

On selvää, että ilmasto-oikeudenmukaisuutta pitää edistää, jotta voimme selvitä ilmastokriisistä reilulla tavalla. Ilmastokriisiä hidastaessa pitää huomioida kuka oikeastaan on päästöistä vastuussa. Onko se bolivialainen pieni maanviljelijä vai kenties joka toinen kuukausi kaukolentoja lentävä eurooppalainen? Jälkimmäinen eurooppalainenhan se on. Tutkimuksissa on selvinnyt, että pelkästään ihmiskunnan rikkaimman kymmenesosan päästöt riittävät nostamaan ilmaston lämpenemisen yli 1,5 asteeseen, vaikka koko muu väestö lopettaisi päästönsä täysin. Tähän kymmenesosaan kuuluu noin 40% suomalaisista.

Otetaan tämä siis huomioon ilmastokriisin hillitsemisessä. Tehdään sopimuksia, jotka auttavat heikoimmassa asemassa olevia ja verotetaan enemmän parempiosaisia. Yksi konkreettinen toimi voisi esimerkiksi olla Oxfam-järjestön esittämä “luksusvero”, joka verottaisi muun muassa extraa useista lomalennoista. Nyt tarvitsemme toimintaa ja päätöksiä niiltä keneltä siihen on varaa: suurvalloilta ja rikkailta Euroopan mailta. Ei enää heikennetä lisää jo valmiiksi heikossa asemassa olevia ihmisiä ja maita. Se ei ole reilua eikä se ole ilmasto-oikeudenmukaisuuden mukaista.

Teksti:

Jasmin Tuomi & Tilda Sederholm

Lähteet:

http://climatecasechart.com/non-us-case/maria-khan-et-al-v-federation-of-pakistan-et-al/?cn-reloaded=1
https://voelkerrechtsblog.org/articles/global-south-climate-litigation-versus-climate-justice-duty-of-international-cooperation-as-a-remedy/
http://climatecasechart.com/non-us-case/decision-c-03516-of-february-8-2016/
https://yle.fi/uutiset/3-11555007
https://fridaysforfuture.org/september25/
MAPA:n avoin kirje: https://news.trust.org/item/20200917201445-4iew6

Kategoriat
Blogi

Amazonia tarvitsee meitä

Rainforest forestry

Tänä viikonloppuna, 28.-30. elokuuta, ympäri maailmaa järjestetään protesteja ja osoitetaan mieltä Amazonian ihmisten, alkuperäiskansojen ja sademetsän puolesta. Myös Fridays For Future Suomi osallistuu alkavaan toimintaviikonloppuun somen välityksellä.

Fridays For Future on nuorten ilmastoaktivistien liike, ja ilmastoaktivismia tehdään ennen kaikkea yhdessä. On mahtavaa, kuinka nostamme yhtenä liikkeenä äänemme sellaisten ihmisten puolesta, jotka tälläkin hetkellä elävät – mahdollisesti taistelevat elämästään – lähes toisella puolella maapalloa. Toisella puolella planeettaa, jonka me kaikki haluamme pelastaa.

Ilmastoliike ei ole koskaan vain ilmastoliike. Koska ilmastonmuutos koskettaa koko maailmaa, ei ilmastoliike voi sulkea olennaisuuksia pois. Kun Black Lives Matter-mielenosoitukset olivat kesäkuussa näkyvimmillään, muistutettiin, että ilmastoliike on antirasistinen ja ajaa tasa-arvoisuutta. Pitäisihän jokaisen maapallollamme asuvan olla tasa-arvoinen.

A post shared by (@isvagentsofchange) on

Kriisi kuin kriisi

Kriisin edessä emme poikkea vaatimuksistamme. Uusi koronavirus on pelottavan samankaltainen ilmastokriisin kanssa. Hyvä, mutta samalla kovin pelottava asia on se, miten nopeasti ja intensiivisesti koko maailma uuteen virukseen reagoi. Viruksen torjunnassa on tuttuja elementtejä: tutkijoiden kuunteleminen, nopeat toimet, tietoisuuden levittäminen, niiden auttaminen, jotka ovat huonommassa asemassa. Kriisistä kriisinä puhuminen. Samalla tavalla me toivomme ilmastokriisiin suhtauduttavan, ja samoin me itse suhtaudumme koronakriisiin, vaikka se onkin vain pieni näyteikkuna siihen maailmaan, jonka ilmastokriisi tuo tullessaan.

Vaikka Fridays For Future on tunnettu erityisesti koululakoistaan, haluamme puolustaa myös kaikkia niitä ihmisiä, jotka taistelevat luonnon tuhoamista vastaan. Ja Amazonin alkuperäiskansat, jotka elävät Amazonin sademetsässä, kamppailevat nyt myös toista uhkaa vastaan: koronavirusta.

Keväällä, uuden viruksen ilmestyttyä, maasta kuin maasta kuului uutisia katastrofaalisesti kasvavista tartunta- ja kuolemaluvuista. Kesällä tilanne paikoin rauhoittui ja nyt syksyllä monessa maassa yritetään parhaansa, jotta koronatilanne ei paisuisi kevään lukemiin. 

Brasiliassa tilanne on kuitenkin edelleen hälyttävä, on ollut koko ajan. Brasilian luoteisosien osavaltiossa Amazonasissa tartuntaluvut ovat korkeat ja alkuperäisväestön keskuudessa on jo kymmeniätuhansia tartuntoja ja tuhansia kuolemia. Alkuperäisväestön tärkein terveydenhuoltojärjestelmä Manauksen kaupungissa on romahtanut. Resursseista on puutetta. Sairaaloissa ei ole edes peruslääkkeitä, -suojaustarvikkeita tai hengityskoneita.

Defend the defenders

Mutta mitä tekemistä tällä kaikella on ilmastokriisin torjumisen kanssa? Sitähän Fridays For Future tavoittelee? Kampanjan hashtag #DefendTheDefenders tiivistää olennaisen. Amazoniassa asuvat alkuperäiskansat ovat niitä, jotka puolustavat sademetsää eniten. Jos puolustajia ei ole, kuka puolustaa? Jos puolustajat joutuvat taistelemaan hengestään toista kriisiä vastaan, kuka pitää luonnon puolia?

Eri alkuperäiskansoja on yli 90 maassa ympäri maailmaa. Jotkut niistä elävät täysin eristyksessä aikamme teollisista yhteiskunnista, jotkut vuorovaikutuksessa eri maiden väestöjen kanssa. Monella alkuperäiskansalla on kuitenkin yksi yhdistävä tekijä: suhde luontoon. Useiden alkuperäiskansojen pitkälle ulottuvaan historiaan kuuluu keskeisesti luonnossa ja luonnon kanssa eläminen. Sukupolvelta toiselle kulkeneet tiedot ja taidot ulottuvat tähän päivään asti luonnon kunnioittamisella ja suojelemisella.

Amazonian alkuperäisväestöjä kohtaan tehdään kuitenkin jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia sortamalla heitä ja tuhoamalla heidän elinympäristöään. Oikeudenmukaisuuden ja luonnon puolesta on syytä taistella, ja hankalassa tilanteessa – tai vaikkei tilanne olisi hankalakaan – ilmastoliike osoittaa tukensa pitkäaikaisimmille luonnonsuojelijoille. Vaikka alkuperäiskansat muodostavat alle 5 prosenttia maailman väestöstä, ne suojelevat 80 prosenttia maailman biodiversiteetistä.

Elintärkeä ekosysteemi

Amazonin sademetsä on maailman suurin sademetsä, ja sen keskuudessa sijaitsee myös maailman suurin joen valuma-alue. Amazonin sademetsä on monesta syystä elintärkeä ekosysteemi meidän planeetallemme. Amazonia on biodiversiteetiltään erittäin rikas: sademetsästä löytyy noin kymmenesosa maapallon kaikista lajeista. Alueella asuu 34 miljoona ihmistä, joiden elämäntapa riippuu sademetsästä ja sen resursseista. Amazonin sademetsällä on myös tärkeä rooli alueen vedenkierrossa ja sademäärän säätämisessä. Sademetsä toimii valtavana hiilinieluna, joka sitoo noin neljänneksen maassa varastoituneesta hiilestä.

Noin 17% Amazonin sademetsästä on jo tuhottu, ja WWF:n ennusteen mukaan nykyisellä tahdilla yli neljäsosan sademetsästä tulee häviämään vuoteen 2030 mennessä. Amazonian metsäkadosta Brasilia aiheuttaa yli puolet, mutta metsäkato on lisääntymässä myös muissa Amazonian maissa kuten Boliviassa ja Perussa. Amazonin sademetsän tuhon tärkeimmät aiheuttajat ovat maanviljely (etenkin soijan) ja karjanpito.

Amazonian menetyksellä olisi vakavia seurauksia. Jos saavutamme 20-25% metsäkadon, sademetsä tulee todennäköisesti ylittämään pisteen, josta ei ole enää paluuta. Kun metsäkato etenee, metsien veden kiertokulku häiriintyy ja pahimmassa tapauksessa yli puolet metsästä muuttuu kuivaksi savanniksi. Sademetsän monimuotoisuuden romahtaminen sekä ilmastonmuutos ovat ihmiskunnalle suuri uhka. Ilmastonmuutoksen kannalta metsäkato sekä lisää hiilidioksidia ilmakehään että poistaa kyvyn sitoa olemassa olevaa hiilidioksidia.

Kauppasopimus edistää lisää tuhoa

EU:n Mercosur-sopimus on suunnitteilla oleva kauppasopimus EU:n ja Etelä-Amerikan yhteismarkkinoiden, eli Mercosurin, välillä. Sen tarkoituksena on helpottaa Mercosur-maiden Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn tuotteiden, kuten naudanlihan, soijan ja bioetanolin, tuontia EU:hun. Valitettavasti nämä tuotteet ovat pääroolissa Amazonin sademetsien tuhoamisessa. EU:n Mercosur-sopimus edesauttaa siis Amazonin sademetsän hävittämistä, jonka seurauksena ilmakehän hiilidioksidi lisääntyy. Kauppasopimuksen myötä alkuperäisväestöä vastaan tehtävät ihmisoikeusloukkaukset tulevat lisääntymään. Jo nyt moni tulee karkotetuksi mailtaan tai jopa salamurhatuksi maa-alueita koskevissa konflikteissa. EU:n Mercosur-sopimus saa myös aikaan massiivisen hinnoittelupaineen eurooppalaisille viljelijöille johtamalla esimerkiksi massatuotettujen naudanlihan ja soijan maahantuonnin kasvuun. Se hyödyttää ilmastolle haitallista autokauppaa ja antaa enemmän valtaa suurten, monikansallisten yhtiöiden käsiin tukahduttaen alueellista kaupankäyntiä. Sopimus on siis ehdottomasti jäädyttävä.

Tyhjiä lupauksia?

EU:n Mercosur-sopimus on yksi asioista, joihin Euroopan päättäjät pystyisivät toimillaan vaikuttamaan. Maailman suurimman sademetsän kohtalo on tehtävän politiikan varassa. Suuri vastuu on myös/etenkin Etelä-Amerikan päättäjien harteilla. Kuitenkin koronan vallitessa Brasilian ympäristöministeri Ricardo Salles on todennut pandemian olevan “tilaisuus vähentää ympäristörajoituksia Amazoniassa, kun mediahuomio on rajoitettua”. Vuonna 2019 Davosin talousfoorumissa pitämässä puheessaan Brasilian presidentti Jair Bolsonaro sanoi seuraavasti: “Millään muulla maalla ei ole niin paljon metsää kuin Brasilialla. Brasilia on maa, joka suojelee ympäristöä eniten.” Yksi niistä lupauksista, joka olisi syytä lunastaa, ennen kuin on liian myöhäistä. 

Mitä minä voin tehdä?

Miten sitten täältä Suomesta käsin voi mitenkään vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu Amazonin sademetsissä? Vaihtoehtoja on paljonkin.

Fridays For Futuren SOS Amazonia-kampanja lähti lahjoitusten keräämisestä Amazonasin terveydenhuollolle ja alkuperäiskansojen elinolojen paranemisen kautta myös arvokkaan luonnon säilyttämiselle. Lahjoittaa voi osoitteessa https://www.sosamazonia.fund/. Kaverillekaan vinkkaaminen ei ole kiellettyä, ja pieninkin rahasumma auttaa.

Olet jo lukenut Amazonian tilanteesta tästä tekstistä, mahtavaa. Vaikuttaakseen on hyvä tietää asian laita. Luettuasi asioista voit valistaa muita, ja ennen kaikkea painostaa poliitikkoja: myös esimerkiksi sähköpostin tai muun viestin lähettäminen heille on tehokas vaikutuskeino. Netistä löytää lukuisia vetoomuksia Amazonian pelastamiseen liittyen.

Tänään on perjantai, ja toimintapäiviä Amazonian hyväksi on vielä jäljellä. Tänään somessa voi onlinelakkoilla Amazoniaa tukien hashtageillä #SOSAmazonia #AmazonFires #DefendTheDefenders. Huomenna vuorossa on päättäjien painostusta: voit piirtää silmät käsiisi, ottaa kuvan, ja postata someen hashtageillä #SOSAmazonia #WeAreWatchingYou #StopEuMercosur. Myös Twitterissä voi valittaa, kysellä ja torua samoilla hashtageilla tägäten esimerkiksi EU-komission Suomalaisia (Twitter-myrskyä klo 17 lähtien). Sunnuntaina huomio keskittyy etelä-amerikkalaisiin johtajiin hashtageillä #SOSAmazonia ja #WeAreWatchingYou. Twiittejä voi kohdistaa etelä-amerikkalaisille päättäjille taas klo 17. Someen voit postata hashtagien kera myös videon, jossa lyöt kattilaa lusikalla ikkunan edessä huutaen esim. “SOS Amazonia”, “Pysäytetään metsäkato”, “Pelastetaan sademetsä” tms.

Jos olet kiinnostunut maapallon ja luonnon suojelemisesta enemmän, voit myös liittyä meihin osallistuaksesi jatkossa tämänkaltaiseen toimintaan. 

Kaikkea ei tarvitse tietenkään tehdä ja pieninkin rahasumma tai somepäivitys auttaa. 

Ennen kaikkea kannattaa pitää silmällä Suomen ja kansainvälisen FFF:n someja. Paljon toimintaa on luvassa!

Lähteet:

https://www.nationalgeographic.com/environment/2018/11/can-indigenous-land-stewardship-protect-biodiversity-/

https://www.worldbank.org/en/topic/indigenouspeoples

https://www.sosamazonia.fund/en

https://www.nationalgeographic.com/environment/2019/08/why-amazon-doesnt-produce-20-percent-worlds-oxygen/

https://www.nationalgeographic.com/environment/global-warming/deforestation/

https://wwf.panda.org/our_work/our_focus/forests_practice/deforestation_fronts2/deforestation_in_the_amazon/

https://finnwatch.org/fi/blogi/648-miten-eu:n-ja-brasilian-vaelinen-kauppasopimus-vaikuttaa-sademetsaetuhoihin

Kirjoittajat: Tilda Sederholm ja Aidan Mendoza Hayward